No kun halvalla sai

Urheilukaupassa oli rekki, jossa oli kirkkaan oranssi plakaatti, jossa luki isolla -80%. Yli kahden sadan hintalapulla varustettu, hyvännäköinen hiihtotakki roikkui siinä omassa koossani.

Odota, sovitan ihan nopeasti.

Istuu kyllä hyvin. Eihän mulla oikein ole hyvää hiihtotakkia. Kyllä tälle käyttöä olisi. Riisuin takin ja esitin miettivää, oikeasti hain riittäviä perusteluja ja hyväksyntää ostopäätökselle. Omaani vai seuralaisen? Ihan sama, kunhan joku hyväksyy. Nätti on, ja ihan hyvän tuntuista matskua. Selästä riittävän pitkä, aika hyvä malli tosiaan. Heijastimet ja tuuletukset. Made in China.

Olisi sille varmaan käyttöä ollut, mutta hyvin pärjään ilmankin.

Ostamattomuuspäätöksen tuoma mielihyvä hiipi tajuntaan heti kun kävelin liikkeestä ulos tyhjin käsin. Olen ollut huomaavinani, että ostamatta jättämisestä seuraa jopa suurempi mielihyvä kuin uudesta hankinnasta. Ja uskallan väittää, että pitkäkestoisempi. Uuden tavaran tuoma hyvä olo haihtuu nopeasti. Ostoimpulssin väistäminen ja sen tuoma moraalisen onnistumisen tunne sen sijaan kantaa: Olen kuin olenkin kasvanut ihmisenä, minulla on toivoa. Ja jos minä pystyn niin muutkin pystyy. Ihmiskunnalla on toivoa.

Alennusmyyntikaudet seuraavat toisiaan. Joka päivä tuhat räikeää mainoslappua, tuhat mahdollisuutta jättää ostamatta.

dsc_0952
Kaamoksen tunnelmaa UKK-puistossa. Ostoimpulsseja pääsee pakoon.

2 vastausta artikkeliin “No kun halvalla sai”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s